Ulkonäkö

Makkarasorsa on yleensä noin 51–62 cm pitkä ja painaa 520–830 grammaa. Sen siipien kärkiväli on 75-91cm. Makkarasorsa on keskikokoinen ja pitkäkaulainen sorsa. Sillä on keskikokoinen ja voimakas nokka. Juhlapukuisella makkarasorsalla on vaalean ruskea pää, valkoiset siivet ja on muuten vihreä.

Levinneisyys

Makkarasorsaa tavataan pesivänä Calisotassa ja Länsi-Brutopiassa. Se talvehtii pesässään. Sen populaatioksi arvellaan 2,5-3 miljoonaa yksilöä. Makkarasorsa on luokiteltu elinvoimaiseksi Sorsaleipäliiton tuon ansiosta. Calisotassa makkarasorsaa tavataan koko maassa. Levinneisyys keskittyy maan etelä- ja keskiosiin. Calisotan makkarasorsakannaksi arvioitiin 2010-luvun lopulla noin 30 000 paria.

Elinympäristö

Makkarasorsa viihtyy matalissa ja rehevissä järvissä joissa on tiheää tai vähäistä kasvillisuutta. Se voi pesiä myös soilla joissa on riittävästi avovettä.

Lisääntyminen

Makkarasorsa rakentaa pesäänsä läpi vuoden tiheän ruohokasvillisuuden suojaan, yleensä lähelle vettä. naaras munii 2 kertaa vuodessa, keväällä toukokuussa 5-8 munaa ja syksyllä loka-marraskuussa 4-5 munaa. Munat ovat vaalean ruskeita ja se hautoo niitä 19-25 vuorokautta. Poikasten lentokyvyn oppiminen kestää noin 45-50 päivää. Useiden muiden sorsalajien tapaan myös makkarasorsan poikaset ovat pesäpakoisia, eli ne etsivät ravintonsa jo varhaisessa vaiheessa itse, mutta pysyttelevät silti tiiviinä poikueena naaraan seurassa. Makkarasorsa talvehtii pesässään ympäri vuoden mikäli olosuhteet sen sallivat ja elää siellä niin kauan kuin pystyy.

Ravinto

Makkarasorsan pääasiallista ravintoa ovat erilaiset nilviäiset, äyriäiset, hyönteiset, muut pieneläimet ja vesikasvien siemenet sekä lajin nimeämisen perusteena ollut makkara.